Puu rakennusmateriaalina

Puuta on käytetty paljon läpi arkkitehtuurin historian. Puuta on käytetty rakennusten runkomateriaalina, julkisivuissa ja sisustuselementtinä. Puiset pinnat ovat kestäviä ja niiden huoltaminen on helppoa vuosikymmenten saatossa.

Ihmisen historiassa muinaiset kansat ovat siirtyneet vuosituhanten saatossa luolista yksinkertaisiin rakennuksiin, joiden materiaalina on käytetty luonnosta löytyviä raaka-aineita kuten kiviä, savea ja puuta. Puu on kautta aikain osoittanut käyttökelpoisuutensa monin eri tavoin. Tarkastellaan tämän upean rakennusmateriaalin merkitystä arkkitehtuurissa tarkemmin.

Puu kautta aikain

Puun merkitys arkkitehtuurissa on kehittynyt ajan saatossa, ja puun käyttö ensisijaisena rakennusmateriaalina alkoi yli 10 000 vuotta sitten. Maailman vanhin yhä olemassa oleva puurakennus on vuonna 670 ensimmäisen kerran rakennettu Hōryū-ji Narassa Japanissa. Englannissa sijaitseva noin vuonna 1053 rakennettu Greenstedin kirkko on maailman vanhin puukirkko, ja sitä pidetään myös Euroopan vanhimpana yhä pystyssä olevana puurakennuksena. Vanhin yhtäjaksoisesti asuttu puurakennus on Färsaarilla sijaitseva noin vuonna 1050 rakennettu maatilarakennus Roykstovan.

Edellä olevat esimerkit osoittavat, että puusta voidaan rakentaa niin mahtipontisia arkkitehtonisesti vaativia rakennuksia kuin myös yksinkertaisia ja vaatimattomia rakennuksia – jälkimmäisistä esimerkeiksi käyvät hirsimökit, ladot, varhaiset saunat ja puutalot, jotka olivat yleisin talotyyppi teolliseen vallankumoukseen saakka.

Puun saatavuuden ja uusiutuvuuden lisäksi puun monipuolisuus lienee ominaisuus, joka on vaikuttanut puun suosioon eniten. Eri puulajit mahdollistavat sen, että puuta on saatavana useina eri sävyinä, pehmeämpänä ja kovempana materiaalina. Puuta voidaan sahata, muotoilla ja taivuttaa. Puu sopii ominaisuuksiltaan niin alusrakenteisiin ja palkkeihin kuin esteettisiin rakenteisiin, kuten julkisivuihin ja sisustukseen. Puu on kestävää, lujaa ja joustavaa – sekä aina ulkoasultaan viehättävää.

Me Thermorylla olemme tietenkin erityisen kiinnostuneita lämpökäsittelystä. Menetelmää on kehitetty ja jalostettu kautta aikain nykyiseen tehokkuuteensa, mutta sitä käytettiin ensimmäisen kerran aikaisemmin kuin moni uskoisi. Jo viikingit huomasivat, että puun lämpökäsittely parantaa sen kestävyyttä ja lujuutta.

Puusta pitkälle nykyaikaan

Vaikka puu ei ole aina ollut rakennusten tärkein materiaali – saven ja kivien ja sittemmin pronssin ja raudan ollessa myös yleisiä – sitä on aina käytetty. Kuten William Hallin kirja Wood osoittaa puun kauneuden ja uusiutuvuuden hyödyt ovat lisänneet puun käyttöä viime aikoina, ja yksin puuta käyttämällä on luotu hämmästyttäviä rakennushankkeita. Joitakin huomattavia Hallin mainitsemia esimerkkejä ovat mäntykirkko Norjassa; Itävallassa sijaitseva toimisto, joka toimii myös laskeutumisseinänä sekä Kiinassa sijaitseva kirjasto, jonka julkisivu on koristeltu hedelmäpuiden oksilla.

Community Church Knarvik by Reiulf Ramstad Arkitekter. Valokuva: Hundven Clements Photography

Nykyisin puusta rakennetaan rakennusten kestävät rakenteet ja näyttävät julkisivut sisustuselementtien, kuten portaikkojen, porraskaiteiden ja lattialautojen, lisäksi. Eri puutyypeillä on erilaisia ominaisuuksia: tiheitä havupuita käytetään yleensä rakennusten runkorakenteissa ja hyvän eristyksen ja näyttävän ulkonäön tarjoavia kovia lehtipuita sisäseinissä ja lattioissa. Monia näistä ominaisuuksista voidaan parantaa lämpökäsittelyllä – esimerkiksi kestävyyttä, lahonkestävyyttä ja puun mittojen pysyvyyttä. Yksi puun vetovoimatekijöistä nykyajan arkkitehdeille on puun ympäristöystävällisyys.

Puun ympäristöystävällisyys

Olemme käsitelleet puun ympäristöystävällisyyttä aiemmassa artikkelissa. Siinä kerroimme kuinka puun uusiutuvuus, uudelleenkäytettyys ja se, että puu säilyttää elinaikanaan sitomansa hiilidioksidin ovat tämän luonnon materiaalin loistavia ominaisuuksia. Think Wood -tiedotuskampanjan mukaan ”hyödyntämällä puuta mahdollisimman paljon asunto- ja liiketilarakentamisessa voitaisiin ilmakehästä poistaa arviolta 21 miljoonaa tonnia (noin 19 050 880 neliötonnia) hiilidioksidia vuodessa, mikä vastaa 4,4 miljoonan auton päästöjä liikenteessä” Lisäksi kampanjan mukaan puurakentamisella on terveysvaikutuksia, kuten stressin vähentäminen, keskittymisen parantaminen ja työtyytyväisyys.

Näistä syistä valtiot ja kunnat harkitsevat yhä useammin puunkäytön lisäämistä kaupungeissa. Ranskan hallitus on hiljattain ilmoittanut suunnitelmasta säätää laki, joka edellyttää, että 50 % kaikista uusista julkisista rakennuksista rakennetaan puusta tai muista luonnonmateriaaleista. Myös Helsingin uuden Oodi-kirjaston aaltomainen puinen julkisivu edustaa modernin arkkitehtuurin huippua. Useat merkittävät arkkitehdit ovat lisänneet puun käyttöä suunnitelmissaan sen hyötyjen vuoksi. Esimerkiksi japanilainen arkkitehti Kengo Kuma on koetellut mahdollisuuksien rajoja todella näyttävillä suunnitelmilla.

Toinen kiinnostava ja ympäristöystävällinen esimerkki puun käytöstä on A Quiet Place to Sit and Rest, penkki, jonka ovat suunnitelleet Kyle ja Alyssa Trulen, jotka ovat saaneet inspiraationsa Shel Silversteinin tarinasta The Giving Tree. Sen lisäksi, että penkin keskeltä kasvaa puu, penkissä on nähtävissä puun vuosirenkaat, joista sisemmät on valmistettu Thermory-saarnista ja -männystä, ja ne voidaan poistaa puun kasvaessa.

Englantilainen Forest Green Rovers FC puolestaan on jalkapalloseura, joka toimii kestävän kehityksen mukaisesti. Seura on maailman ensimmäinen 100-%:sti vegaaninen jalkapalloseura, ja se on saanut rakennusluvan täysin puusta rakennettavalle stadionille, jonka rakentaminen alkaa lähitulevaisuudessa.

Puu on tullut jäädäkseen

Puuta on käytetty arkkitehtuurissa menestyksekkäästi läpi historian. Puulla pystytään rakentamaan  kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja ja se pystyy korvaamaan monia ympäristön kantokyvylle haitallisia rakennusmateriaaleja. Kehityskulku korostaa tarvetta hoitaa metsiä vastuullisesti, jotta takaamme arvokkaan raaka-aineen saatavuuden jatkossakin ja metsien hyvinvoinnin ja virkistyskäytön säilymisen seuraaville sukupolville.

Related posts

Thermory Design Awards: palkitut projektit

Thermory Design Awards -palkinnot jaettiin osana Thermoryn 25-vuotisjuhlavuotta tunnustuksena...

Thermory Benchmark thermo-ash wall panel and ceiling, developer Interfaca

Miksi puu on niin suosittu sisustusmateriaali

Puu on kuin viini. Sekin paranee vanhetessaan, eikä koskaan menetä kauneuttaan. Vaikka uusia materiaaleja kehitetään koko ajan, puu on säilyttänyt...

Thermory Benchmark thermo-ash cladding D31 and Thermory Shingles thermo-ash shingle panel, ÖÖD house

Pientaloliike on osa kestävää asumista

Pientaloliikkeen suosio on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta miksi? Liike perustuu minimalistiseen elämiseen: mitä vähemmän tavaraa...

Thermory Sauna thermo-aspen wall panels STEP and thermo-radiata benches, private house in Estonia, photo Elvo Jakobson

Suunnittele ainutlaatuinen sauna thermory saunapaneeleilla

Oletko pannut merkille, että saunat näyttävät yleensä aika samanlaisilta? Thermoryn ainutlaatuisten saunapaneeleiden avulla voit rakentaa saunan, joka...

Puulla on myönteisiä vaikutuksia terveyteemme ja hyvinvointiimme

Puu on kestävä ja monipuolinen materiaali, jolla on lähes rajattomasti käyttökohteita. Puuta voidaan käyttää sisustusmateriaalia seinissä ja...

Hankinta: vain paras kelpaa

Kun valitsemme tuotteidemme raaka-aineeksi puuta, meille on tärkeää, että puu on mahdollisimman laadukasta, sen ekologinen jalanjälki on mahdollisimman...

Thermory Benchmark thermo-ash decking and cladding, Maidla Nature Resort in Estonia

Biofiilinen suunnittelu – miksi ja kenelle?

Arkkitehtuurissa ja sisätilojen suunnittelussa valtaa alaa luonnollisten materiaalien ja elävien kasvien hyödyntämisen trendi, jolla pyritään...

Thermory Benchmark thermo-pine mix and match cladding

Oikean verhousmateriaalin valinta

Parhaan verhousmateriaalin löytäminen on tärkeää monistakin syistä. Sen lisäksi, että se pitkälti määrittää, miltä valmis rakennus näyttää...