Elementtejä yhdistelevä ulkoverhous istuu ympäristöönsä. Gartnerlien on Bergenin esikaupunkialueella sijaitseva, norjalaisen TAG Arkitekter -arkkitehtitoimiston suunnittelema kolmen kerrostalon kokonaisuus. Thermoryn kapeat mäntylaudat on asennettu pystyyn viittauksena rakennuksia ympäröiviin havupuihin. Bonavan rakennuttama kohde valmistui talvella 2020.
TAG ARKITEKTER
2020
BENCHMARK-LÄMPÖMÄNTY
NORJA
MOELVEN
Rakennuskompleksi sijaitsee Bergenin eteläpuolella noin 20 minuutin ajomatkan päässä kaupungin keskustasta. Kolme viisikerrosta rakennusta on pystytetty suurelle, polveilevalle tontille Sandslimarkan kaupunginosaan. Piha-alueella risteilevät kävelytiet johdattavat tulijan yhdelle monista sisäänkäynneistä, jotka sijaitsevat keskenään eri tasoissa. Parkkihalli on piilotettu maan alle.
“Tontilla on jonkin verran korkeuseroa ja sitä ympäröi tiheä mäntymetsä”, kertoo arkkitehti Birthe Maria Ervik TAG-arkkitehtitoimistosta. “Halusimme, että ympäröivän puuston kohtisuoruus ja aineellisuus näkyisi myös rakennuksissa, ja siksi päädyimme toteuttamaan ulkoverhouksen pystylaudoituksella.”
Thermoryn lämpökäsitellyt mäntylaudat on asennettu pystyyn, mikä korostaa paitsi rakennusten, myös ympärillä kasvavien mäntyjen korkeutta. Vertikaalisuuden teema jatkuu parvekkeiden kaiteissa ja väliseinien säleiköissä. Asuntojen korkeat, lähes lattiasta kattoon ylettyvät ikkunat avautuvat joko metsään tai Gartnerlienin omalle piha-alueelle. TAG Arkitekter on suunnitellut asuinrakennuksia ympäri Eurooppaa. Ensimmäinen kohde, jossa se käytti Thermory-lautoja, oli talo Nordåsissa, joka sekin sijaitsee Bergenistä etelään.
Gartnerlieniin materiaaleja valittaessa arkkitehtitoimiston apuna oli Thermoryn jälleenmyyjänä toimiva Moelven. “Tuotteen lämmin, luonnollinen väri ja sileä pinta viehättivät minua”, Ervik kertoo. Suunnittelutiimi päätyi Thermoryn mäntylautaan, jolla toteutettu kapea laudoitus muistuttaa perinteistä tømmermannskledningina eli puusepän panelointina tunnettua norjalaista verhoustapaa. Rakennusten yksityiskohtia on korostettu valitsemalla niihin erilevyisiä lautoja. “Ne julkisivujen ikkunoiden väliin jäävät pinnat, joissa halusimme korostaa vertikaalisuutta, on verhoiltu normaalia kapeammilla laudoilla.”, Ervik selittää. “Parvekkeiden sisäpinnoissa käytimme sileämpää materiaalia, mikä lisää niiden käyttömukavuutta, ja tuo kokonaisuuteen visuaalista mielenkiintoa.”
Kolmesta rakennuksesta A ja C ovat keskenään samansuuruiset ja sijoitettu tontille toisiaan vastapäätä. Jokaisessa asunnossa on oma iso parveke. Hieman kapeampi ja pidempi B-rakennus on niiden välissä. Jokaisessa rakennuksessa on sekä yksiöitä, kaksioita että kolmioita. Sisällä on vaaleat puulattiat. Seinien hallitsevina väreinä ovat vihreä ja valkoinen. Useimmat keittiöt ovat U-kirjaimen muotoisia säilytystilan ja toimivuuden maksimoimiseksi. “Ensimmäiseen kahteen rakennukseen (A ja B) Bonava halusi etupäässä suuria asuntoja, joissa kaikissa on oma iso parveke. Kolmannessa rakennuksessa (C) asuntojen koko vaihtelee enemmän”, Ervik sanoo. Kolme rakennusta on yhdistetty toisiinsa kävelyteillä, joiden punainen laatoitus toimii kontrastina ympäröivälle vihreydelle ja ulkoseiniä hallitsevalle vaalealle puulle. “Kasvien vihreyden ja puun luonnollisen värin kanssa kokonaisuus näyttää hienolta.”
Piha-alueella on nurmikkoa ja mäntypuita. Rakennusten välissä on avoin piha-alue sekä asukkaiden käyttöön tarkoitettu yhteistila, joka sekin on verhoiltu puulla. Tila on saanut innoituksensa orangerioiksi kutsutuista talvikasvihuoneista, joihin 1600-luvulla eläneiden tilallisten ruukuissa kasvavat sitruspuut vietiin suojaan kylmältä. Orangeriat olivat erityisen suosittuja renessanssikauden italialaisissa villoissa. TAG Arkitekterin hankkeessa orangeria toimii paikkana asukkaiden ja heidän vieraidensa tapaamisille. “Ideana oli luoda tila, jossa voidaan pitää syntymäpäiväjuhlia, lukupiirejä ja vastaavia”, Ervik kertoo. “Myös kasvien istuttaminen onnistuu, sillä rakennuksessa on vesipiste ja viemäri sekä sisällä että ulkona.” Talvella se voi toimia ulkokasvien pitopaikkana, siis eräänlaisena kasvihuoneena, Norjan kovassa ilmastossa.
Valokuvat: Veronika Stuksrud
Luonnonpuuta voidaan käyttää monin eri tavoin. Kauneus ja monipuolisuus tekevät puusta verrattoman rakennusmateriaalin. Se tuo sekä sisä- että...
Biofiilisen designin tavoite on luoda tiloja, joista on hyötyä sekä ihmisten terveydelle että ympäristölle edistämällä ihmisten luontaista...
Miten puiset viikinkilaivat kestivät meriveden syövyttävän vaikutuksen? Pohjoiset merenkulkijat tapasivat käsitellä puunsa tulella. Nykyinen...
Puu on luonnonmateriaali, jonka väri muuttuu auringon valon vaikutuksesta vuosien kuluessa. Näin käy myös lämpökäsitellylle puulle, joka iän...
Julkisivuun ulkoverhouksen valitseminen on iso asia. Julkisivu suojaa talon rakenteita ja sen tulee kestää vuosikymmeniä. Lämpökäsitellyt...
Luonnonpuu tuntuu lämpimältä ja kutsuvalta niin sisällä kuin ulkona. Erityisesti ulkokohteissa on tärkeää valita materiaali, joka ei vain näytä...
